Jaa tämä

Lokakuussa alkoi vuosi ilman lihaa. Haasteen ensimmäisenä päivänä löysin jääkaapista possun sisäfileen paketin, jonka olin ostanut jo syyskuussa. Paistoin sisäfileen uunissa tyttöystävälle ja sitten hän ilmoitti, että ei tykkää enää possun lihasta. Onneksi ei täytynyt heittää ruokaa roskiin ja ratkaisu löytyi. Meidän koiralla oli juhlapäivä ja hän sai kokonaisen possunfileen syötäväksi. Koira (n.3,5 kg painava) ei kuitenkin pystynyt syömään pakettia kerrallaan ja melkein kaikki meni pakkaseen, osa lihasta on siellä vieläkin. Nyt voin treenata tahdonvoiman lihasta kun huomaan pakkasessa pinaatti paketin vieressä olevan possunfileen rasian. Toivottavasti tämä ei mene mulle nyt kaupaksi yö syöpöttelyn aikana. 

Oliko lihasta luopuminen vaikea?

Lihasta luopuminen oli outo, eikä yhtään vaikea. Katsomalla lautasta näin kasvikset, perunan, kastikkeen ja ajattelin – missä on liha? Onneksi kasvikunnasta löytyy paljon proteiininlähteitä kuten esimerkiksi pavut, linssit ja kikherneet. Tähän asti olen kokeillut muun muassa proteiinipitoisia ruokia, kuten tuplapapupataa ja superhelppoa linssicurrya. Lokakuun ensimmäiset kaksi viikkoa söin myös maitotuotteita ja kananmunia, eli siitä saa myös proteiinia. En ole lokakuussa edes syönyt suomalaisia vege-innovaatioita nyhtökauraa tai härkistä. Mutta ne otan käyttöön silloin kun jätän lokakuun aikana kaikki eläinkunnan tuotteet pois. Tuntuu, että lihasta luopuminen on tottumuksen asia. En koe, että olen joutunut käyttämään ruuan valmistukseen enemmän aikaa tai olen joutunut syömään vähemmän herkullista ruokaa. Aikaa on kyllä mennyt enemmän reseptien etsimiseen, koska liharuoat olivat jo tuttuja ja minun ei täytynyt käyttää reseptejä ruuan valmistukseen. Makuelämykset ovat jopa parantuneet, koska olen joutunut kokeilemaan ei niin tuttuja makuyhdistelmiä. Uskon, että selviän hyvin tämän vuoden vegaanina ja todennäköisesti koiramme saa pitää pakkasessa olevan possunlihan.

Millainen on fiilikseni kasvissyöjänä?

Söin ennen haastetta myös terveellisesti, sekä monipuolisesti ja isoja eroja fiiliksessä en ole huomannut. Yksi asia on kuitenkin muuttunut. Nimittäin on pikkasen kevyempi olo päivän aikana ja erityisesti ruokailun jälkeen. Esimerkiksi silloin kun söin liharuuan lounaaksi tuli aika ähky olo ja usein oli pakko saada kahvia, että en nukahtaisi koneen ääreen. Ainakin silloin kun kävin seisovassa pöydässä kahvi oli elintärkeä, välttääkseen tilannetta, jossa herään siihen, että olen nukahtanut ja kuolannut näppäimistölle. Toivottavasti työnantajani ei lue tätä blogia! Nyt energiatasoni ja keskittymiskykyni ei laske melkein ollenkaan lounaan syönnin jälkeen. Olen selvinnyt ilman unta tai kahvia jopa seisovan pöydän testistä.

Koska vegaaniruuassa on pääsääntöisesti vähemmän energiaa saan syödä myös enemmän ja mulle se on hyvä asia. Tykkään ruuasta ja syömisestä! Tästä tulee hyvä vege voima vuosi!

This Post Has 2 Comments

  1. 👍tsemppiä !
    Mekin olemme lisänneet kasvisten määrää ja syömme myös vähemmän perunaa ,riisiä,leipää …
    Ja olo on silläkin kevyempi , täällä töissä oli eilen meatfree monday ja kaikki tykkäsivät kovasti , ruoka oli huolella tehtyä ja maukasta
    Intialaista linssipataa, sienilasagnea ym.
    T.Esa

    1. Kiitos Esa, tsemppiä tarvitaan aina! 🙂

      Mukava kuulla, että myös ravintolat kokeilevat lihattomia päiviä ja mikä tärkein, että ihmiset tykkäävät vegaaniruuasta!

      Se sienilasagne on pakko testata 😉

Leave a Reply

Close Menu